Kasvatusperiaatteistani
Koirissani ja kasvateissani minulle ensiarvoisen tärkeää on niiden luonne ja terveys, sillä koiran kanssa pitäisi pystyä elämään normaalia arkea vuoden jokaisena päivänä. Omat koirani käyvät rodun PEVISA:n vaatimien tutkimusten lisäksi paljon muitakin tutkimuksia läpi. Terveyttä ja sen tutkimista ei voi korostaa liikaa, kasvattajana haluan tukea kasvattieni tutkimista ja osallistun terveystutkimusten kustannuksiin.
Jalostaminen ja jalostusvalinnat ovat aina sen pienimmän pahan valitsemista, sillä täydellistä yhdistelmää kaikin puolin tuskin tulee koskaan kenelläkään olemaan. Pyrkimys minulla on tehdä yhdistelmä aina sen faktan pohjalta, että voisin ottaa kyseisestä yhdistelmästä itselleni koiran. Jalostukseen käytettävän koiran tulee mielestäni aina tuoda rodulle jotain ja olla sen keskitasoa parempi.
Rotujen perinnöllisen monimuotoisuuden ylläpitäminen on aikaa vievää puuhaa. Matalan sukusiitosprosentin tavoitteleminen ja muiden yhdistelmän kriteerien täyttyminen tuo haasteita sopivien partnereiden löytymiselle. Lisäksi tulevia sukupolvia tulee miettiä omissa valinnoissaan sekä niiden merkitystä koko rodulle. Erityisesti barbetin kohdalla niiden maailmanlaajuisestikin kapea geenipoli vaikeuttaa jo itsessään yhdistelmän suunnitelmaa todella paljon. Ajokoirissa on otettava huomioon mm. terveyden, sukusiitoksen, luonteen lisäksi myös käyttöominaisuudet kauttaltaan.
Rodun alkuperäisten käyttöominaisuuksien säilyminen on minulle tärkeä asia ja haluan vaalia koirillani niitä taipumuksia. Jalostukseen meneviltä koiriltani edellytän tuloksen rodun taipumuskokeesta tai metsästyskokeesta. Barbeteilla nämä ominaisuudet mielestäni tarkoittaa metsästystaipumuksia, koska barbet on alunperin metsästyskoira sekä upeaa luonnetta joka on niiden "käyntikortti". Suomenajokoirilla ne ovat myös metsästysominaisuudet, joista tärkeimmäksi nostan sammumattoman metsästysinnon, jonka varassa lähes kaikki muut metsästysominaisuudet ovat. Perroilla haluan osaltani säilyttää sen työkoiramaisuuden ja siihen liittyvät ominaisuudet niin rakenne kuin luonne puolella. Tämä tarkoittaa vahvaa ja kestävää, muttei raskasta, tervettä rakennetta sekä avointa, tasapainoista, toimintakykyistä ja sopeutuvaa luonnetta. Arkaa koiraa en ikinä suostuisi käyttämään jalostukseen, sillä emä antaa pennuilleen käytösmallin jo kantoajasta lähtien.
Tarkoitukseni on pitää kotona koiramäärä sellaisena, että voin jokaisen koirani kanssa harrastaa useampaakin lajia tavoitteellisesti ilman, että vuorokaudesta loppuvat tunnit kesken, ja koirat voivat olla osa normaalia perhearkeamme. Minulla on koiria sijoituksessa ja yhteisomistuksessa, ilman yhteistyötä ihanien perheiden kanssa tämä ei olisi mahdollista. Harrastan omien koirieni kanssa aktiivisesti sekä kilpailen eri lajeissa, ja kasvattamani pennut myydään vain harrastaviin koteihin. Metsästävät kodit ovat etusijalla pentujen kotien valinnassa.
Rodut ovat aktiivisia ja toiminnanhaluisia, ne tarvitsevat yhdessä tekemistä, kunnollisen tapakasvatuksen sekä rajoja ja rakkautta.
Kierrän myös koiranäyttelyitä jonkin verran ja arvostan toki rotumääritelmän mukaisesti terveesti rakentunutta koiraa, mutta minulle pelkkä ulkomuoto ei ole tärkein asia yhdistelmävalintojani tehdessä.
Monikin pennun-/koirien katsoja on meillä käydessään kysynyt minulta, että missä se kennel teillä täällä on? Minä aina vastaan siihen, että tässä meillä kotona missä kaikki nyt ollaan. Sanana kennel on monille negatiivinen ja tuo monesti ihmisille mieleen ilmeisestikin ison laitoksen. Pennunostajan tulisi myös olla valveutunut etsiessään koiraa ja kasvattajia. Pennunostajan tulisi etsiä kasvattaja, jonka kanssa he tulevat myöhemminkin toimeen ja joka olisi kiinnostunut kasvateistaan myös jatkossa, niin hyvien kuin huonojen uutisten kohdalla. Ostajilla on suuri vastuu koirien hyvinvoinnista ja siitä millaisista paikoista koiria voi ostaa. Pentutehtailijat menestyvät, koska kaikki ihmiset eivät kyseenalaista heitä tai ymmärrä millaisia vaatimuksia koiran vastuulliselle kasvattamiselle tulisi olla.
Vastuullinen kasvattaminen ja pentujen hoito sekä sopivien kotien yhdistäminen oikeisiin pentuihin on aikaa vievää puuhaa. Minulla ei ole ns. jonotuslistaa vaan etsin perheitä jotka täyttävät kriteerini ja tavoitteena onkin saada heille heidän toiveisiin ja tarkoituksiinsa sopiva pentu. Kenellekään en voi luvata pentua, saatika tervettä ja tietynlaista. Pennut saavat geenit ja eväät elämään kasvattajalla asuessaan, mutta tuleva koti muokkaa niistä loppujen lopuksi koiran mikä siitä tulee. Haluan tavata pentujen tulevat kodit ennen päätöstä uusista kodeista.
Koirat ovat intohimoni ja käytänkin tähän elämäntapaan rakkaan mieheni mielestä kaiken liikenevän aikani, mikä lienee kyllä tosi.
Meillä kaikki pennut kasvavat tässä meidän kanssa normaalissa arjessamme muiden koiriemme, lastemme ja oman elomme keskellä. Näin pennut oppivat kodin normaaleihin ääniin, lasten leikkeihin sekä myös toimimaan niiden kanssa, sekä emä ja muut aikuiset koirat opettavat pentuja, myös "kuinka puhutaan koiraa". Pentuja totutetaan erilaisiin ympäristöihin, alustoihin, ääniin, riistaan sekä autoiluun ennen niiden luovutusta. Luovutusikä pennuilla on 7-8 viikkoa, pennusta ja sen perheestä riippuen. Pennut pentutestataan, loishäädetään 3 tai 4 kertaa, tunnistusmerkitään, rekisteröidään Suomen kennelliittoon sekä eläinlääkäri tarkistaa pennut ennen luovutusta.